Lattialämmityksen asennus renovoinnissa onnistuu 7 käytännön vinkin avulla. Minimoi häiriöt ja maksimoi mukavuus.
Lattialämmityksen asennus remontin yhteydessä onnistuu asutussa talossa, kun se suunnitellaan oikein. Vesikiertoinen lattialämmitys voidaan asentaa useimpiin olemassa oleviin rakennuksiin, kun huomioidaan lattiapintojen vaatimukset, korkeusmuutokset ja liittäminen nykyiseen lämmitysjärjestelmään. Onnistunut remontti edellyttää huolellista suunnittelua, oikea-aikaista toteutusta ja ammattitaitoista asennusta asumishäiriöiden minimoimiseksi.
Lattialämmityksen asennus remontissa kannattaa tehdä lattiaremontin yhteydessä, kun lattiapinnoitteet uusitaan tai märkätiloja saneerataan. Optimaalinen ajankohta on myös lämmitysjärjestelmän uusimisen tai laajan keittiöremontin aikana, jolloin lattiat ovat joka tapauksessa auki.
Rakennuksen ikä ei ole este lattialämmitykselle. Vanhatkin talot soveltuvat vesikiertoisen lattialämmityksen asennukseen, kunhan rakenteellinen kunto on hyvä. Erityisen kannattavaa asennus on silloin, kun nykyinen lämmitysjärjestelmä kaipaa uusimista tai energiatehokkuutta halutaan parantaa.
Suunnitellut muutostyöt kannattaa koordinoida lattialämmitysasennuksen kanssa. Jos taloon tulee maalämpöpumppu, aurinkolämmitys tai muu uusi lämmönlähde, lattialämmitys sopii erinomaisesti käytettäväksi näiden kanssa matalalämpötilajärjestelmänä.
Betonilattiat soveltuvat parhaiten lattialämmitykselle, sillä betoni johtaa lämpöä tehokkaasti ja varastoi lämpöenergiaa tasaista lämmönluovutusta varten. Olemassa olevaan betonirakenteeseen voidaan asentaa lattialämmitysputket joko urittamalla ne betoniin tai käyttämällä ohutta tasoitekerrosta.
Puulattiat vaativat erityistarkastelua. Lattialämmitys voidaan asentaa puurakenteiseen lattiaan, mutta lämmönjakelu ei ole yhtä tasaista kuin betonissa.
Pinnoitemateriaalit vaikuttavat merkittävästi järjestelmän toimintaan. Kivi- ja laattalattiat toimivat erinomaisesti, kun taas paksut matot ja muovimatot heikentävät lämmönsiirtoa. Laminaatti ja parketti soveltuvat käytettäväksi, kun ne on suunniteltu lattialämmitykselle.
Lattian korotus riippuu asennustavasta ja on tyypillisesti 3–8 senttimetriä. Märkäasennuksessa, jossa putket uritetaan betoniin, korotus on 0–8 cm.
Ovien ja kynnysten korkeuksiin korotus vaikuttaa merkittävästi. Ovia saattaa joutua lyhentämään ja kynnyksiä säätämään uuteen korkeuteen. Portaissa saattaa tarvita askelman lisäämistä tai muuta korkeuserojen tasoittamista.
Tilanteissa, joissa lattian korotus aiheuttaa ongelmia, voidaan käyttää ohuempia järjestelmiä tai poistaa vanhaa lattiarakennetta ennen asennusta. Joissakin tapauksissa lattialämmitysputket voidaan upottaa olemassa olevaan betoniin urittamalla, mikä minimoi korotuksen.
Vesikiertoinen lattialämmitys liitetään olemassa olevaan järjestelmään jakotukki- ja sekoitusventtiiliyhdistelmällä, joka alentaa kiertoveden lämpötilaa. Lattialämmitys toimii 35–45-asteisella vedellä, kun perinteiset patterit käyttävät 60–80-asteista vettä.
Maalämpöpumppu sopii erinomaisesti lattialämmityksen kanssa, sillä se toimii tehokkaasti matalilla lämpötiloilla. Kaukolämpöön liittäminen vaatii lämmönvaihtimen ja sekoitusventtiilin oikean lämpötilan saavuttamiseksi.
Öljy- ja puulämmitysjärjestelmiin lattialämmitys kytketään lämmönjakoputkiston kautta. Tarvittaviin komponentteihin kuuluvat jakotukki, kiertovesipumppu, sekoitusventtiili ja termostaatit. Muutostyöt ovat yleensä melko vähäisiä olemassa olevaan putkistoon.
Asennusprosessi häiritsee asumista 1–2 viikkoa huonetta kohden riippuen tilan koosta ja asennustavasta. Työmaa tuottaa melua porauksesta ja betonoinnista, ja tilat ovat käyttökelvottomia asennuksen ajan.
Pölyhaitat ovat merkittäviä lattioiden purkamisen ja betonoinnin aikana. Muut tilat kannattaa suojata muoveilla ja käyttää ilmanpuhdistimia. Vesi- ja sähkökatkojen mahdollisuus tulee huomioida erityisesti kylpyhuonesaneerauksessa.
Häiriöitä voi minimoida tekemällä asennuksen huone kerrallaan, jolloin osa kodista pysyy käyttökelpoisena. Tilapäiset lämmitysratkaisut ja vaihtoehtoisten tilojen järjestäminen auttavat arjen sujumisessa. Työn ajoittaminen lomajaksolle vähentää päivittäisiä häiriöitä.
Lattialämmitysasennus kannattaa koordinoida muiden remonttitöiden kanssa optimaalisen työjärjestyksen saavuttamiseksi. Sähkö- ja putkityöt tehdään ennen lattialämmityksen asennusta, ja pinnoitukset vasta lattialämmityksen valmistumisen jälkeen.
Märkätilojen saneeraus, keittiöremontti ja mahdolliset seinämuutokset kannattaa tehdä samanaikaisesti. Tämä säästää kustannuksia ja vähentää kokonaishäiriöaikaa. Maalaustyöt ja muut viimeistelytyöt ajoitetaan lattiatöiden valmistumisen jälkeen.
Lämmitysjärjestelmän uusiminen, ilmanvaihtotyöt ja eristystyöt sopivat hyvin samaan remonttiprojektiin. Kokonaisvaltainen energiaremontti antaa parhaan lopputuloksen ja on usein kustannustehokkaampaa kuin osittaiset työt.
Lattialämmityksen asennus remontissa maksaa tyypillisesti 80–150 euroa neliömetriltä riippuen asennustavasta ja kohteen vaativuudesta. Hinta sisältää materiaalit, asennustyön ja liittämisen olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään.
Työkustannukset muodostavat merkittävän osan kokonaishinnasta, sillä vanhojen rakenteiden purkaminen ja uusien asentaminen vie aikaa. Materiaalikustannukset sisältävät putket, jakotukit, pumput ja säätölaitteet. Betonointi ja pinnoitustyöt tulevat lisäksi.
Lisätyöt voivat nostaa kustannuksia, jos rakenteissa ilmenee yllätyksiä tai tarvitaan laajempia muutoksia putkistoon. Remonttikohteessa kustannukset ovat yleensä korkeammat kuin uudiskohteessa, mutta pitkäaikaiset energiasäästöt ja asumismukavuuden paraneminen tekevät investoinnista kannattavan.